Tarinasivut

1.3.2021

Piha vai puutarha?

En tiedä onko näille termeille mitään tarkkaa määritelmää, sillä puhekielessä ne soljuvat sujuvasti peräkkäisiin lauseisiin, vaikka puhuttaisiin yhdestä ja samasta tilasta. Itse ajattelen, että puutarhassa puuhaillaan monenlaisten asioiden äärellä, sillä siellä vietetään aikaa niin istuttamalla ja hoitamalla kasveja kuin nauttien oleskelusta ja yhdessäolosta. Tekemistä riittää koko kasvukauden ajan keväästä myöhäiseen syksyyn ja huoltotoimenpiteitä riittää talvikaudellekin.

Puutarha sanana tuo mieleeni, että sen haltija panostaa toistuvasti aikaa istutusten ja eri toimintojen suunnitteluun parannellen ja uudistaen suunnitelmaa kohti tavoitetilaa, jonka hän on visioinut mielessään. Työtuntejakaan ei lasketa, kun suunnitelmaa toteutetaan käytännössä.


Koskaan ei tule valmista - ja hyvä niin. Kun rakentaa puutarhaa itselle, voi onneksi suunnitelmaan tehdä korjausliikkeitä vielä toimenpiteitä tehdessään. Kaikkea ei tule aina otettua huomioon suunnitteluvaiheessa eikä aina toteutuksessakaan:

Viime keväänä suunnittelin rannan tuntumassa olevan perennapenkin uudistamista siten, että entisistä kasveista jätän paikoilleen penkin reunoja kiertävät mahtavat kuunliljat, keskelle muutaman elinvoimaisen puistoruusun ja jaloangervon. Kaiken muun tilan täytän uusilla perennoilla. Koska kaareva penkki on kooltaan noin 2m x 8m, uusia kasveja tarvittiin melkoinen määrä. Tavoitteeni on, että penkissä kukkii koko kesän vuorollaan jokin perennalaji. Lajivalintoihin vaikutti erityisesti perennapenkin sijainti lähellä isoa järvenselkää, matkaa vesirajaan on alle 10 metriä. Tuulen takia pitisiis valita melko matalia perennalajeja, joiden kukinta-ajat jakaantuvat keväästä syksyyn. Kasvien vaihtoehtolistaus auttoi taimitarhalla ostoja tehdessä, joten sieltä ei tyhjin käsin tarvinnut lähteä, jos ensisijaisten kasvien taimia ei ollut saatavilla. Mottoni ”ennakoi tuleva tilanne” auttoi tässäkin tilanteessa. 

Istutusten yhteydessä täydennetty perennalajien sijaintikartta

Oli ilo istuttaa hyvälaatuisia taimia, joista kesän mittaan nähtiinkin ensimmäiset kukinnat. Mutta: uusiksi menee istutukset osittain. Vaikka arvioin kuunliljojen kasvualueen, en kuitenkaan osannut jättää niille riittävästi tilaa. Osa perennoista jäi kesän edetessä mahtavien kuunliljojen varjoon. Onneksi on tuo sijoituskartta, joten ei tarvitse muistinvaraisesti ryhtyä kasveja siirtelemään. Kuvaan muutosten jälkeen istutukset, koska viimekesäisestä kuvat kukinnoista ovat deletoituneet jossain vaiheessa.

Siispä ensi kesänäkin puuhaa riittää — puutarhassa.

4 kommenttia:

  1. Löysinkin sinun blogiisi :). Oli hauska lukea pohdintojasi puutarhan ja pihan välillä. En tiedä onko näitä kukaan tyhjentävästi määritellyt? Sinunkin pohdinnoissa puutarhassa liikkui se 'puutarhuri', jolle on merkityksellistä kaikki se mitä puutarhassa tapahtuu, kaikkien kasvimaailman ihmeiden seuraaminen.
    Kiva nähdä, miltä tuo istutusalue näyttää ensi kesänä. Jos kaikki taimet eivät siihen mahdu, niin löydät niille varmaan toisaalta sopivan kasvupaikan.
    Puuhaa riittää aina - ja se onkin juuri hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juuri, Päivi. Yksikään kasvi ei ole ”ylimääräinen”, aina löytyy uusia kasvupaikkoja, mihin niitä voi istuttaa. Saa nähdä, miten perennat pärjäsivät ekan talven.

      Poista
  2. Huomaan itsekin puhuvani ja kirjoittavani välillä pihasta ja välillä puutarhasta. Samaa kuitenkin tarkoitan.
    Sinulla on hyvät suunnitelmat, piirrokset ja kaikki. Kesällä nähdään kuvia alueesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piirros auttanee istutusten tunnistamisessa, kun kasvit ovat vielä alkukesästä kuitenkin niin pieniä.

      Poista

Kiitos vierailustasi blogissani! Kommenttisi ilahduttaisi minua.