Kylläpä tulee hupsulle hyvä mieli, kun aurinko paistaa ja taimet kasvavat vauhdilla. Pidentynyt päivä ja kasvanut valon määrä vaikuttaa energisoivasti kasvien lisäksi myös ihmisiin. Selatessani vanhoja valokuvia, sattui kohdalle keväinen kuva muutaman vuoden takaa, joka toi hymyn huulille ja niin rakkaita muistoja mieleen.
Nalle ja narsissien tuoksu |
Perheen pitkäaikainen lemmikkikoira Nalle sai elää perheen kaikissa touhuissa mukana. Kun lapset kasvoivat ja muuttivat maailmalle, jäi Nalle tuttuihin maisemiin mieheni ja minun iloksi pitkäksi aikaa. Viime vuoden aikana elettiinkin lähes täysin perhoskoiran, phalene-vanhuksen ehdoilla. Kun koiravaarin kuulo ja näkökin olivat jo kovasti heikentyneet, oli sen kuitenkin turvallista liikkua tutussa puutarhassa eikä sitä muualle enää vietykään lenkkeilemään viimeisenä kesänä. Heinäkuussa 2020 saattelimme koiravanhuksen viimeiselle matkalleen. Suru on edelleen suuri, mutta muistot ja monet hellyttävät kuvat helpottavat ikävää.
Pallopelin tiimellyksessä |
Pehmofrisbeen noutoa |
Nalle oli mukana ulkona aina, kun siellä puuhailtiin. Mielenkiintoista touhua karvaturrille oli, kun mansikkamaa suojattiin suojaharsolla, etteivät linnut nokkineet kypsymässä olleita marjoja. Kun tuuli heilutteli harsoa, oli koirasta niin mukavaa hypellä sen päällä. Kotipuutarhan suihkulähdeallasta reunustavaa kukkapenkkiä se kävi ahkerasti lannoittamassa. Kerran jopa liian uskaliaasti kurkoteltuaan Nalle (virallisemmin Tinytails Brave Teddybear) putosi altaaseen kylmään kylpyyn, olihan tuolloin jo lokakuun alku. Monia, onneksi harmittomia kommelluksia mahtui Nallen 15 vuoteen.
Nalle (2005-2020) |
Koiraikävääni nykyisin hieman helpottaa se, että perhepiirissä on kasvamassa nuoria karvaturreja, jotka toisinaan vierailevat meilläkin rapsutettavina ja halittavina. Lemmikit tuovat kyllä paljon iloa elämään - kuten oman puutarhan hoitokin.
Voi, miten suloisia kuvia pienestä koirakaverista <3 Pikkukoirasta saa niin nättejä puutarhakuvia, esimerkiksi vaikka tuo ensimmäisen kuvan narsissien haistelu. Rakkaasta lemmikistä luopuminen on tuskallista, mutta joskus sekin aika tulee eteen. Onneksi muistot ja kuvat jäävät.
VastaaPoistaKiitos Minna. Vaikka lemmikin ottaessaan tietää, että luopumisen aika tulee jossain kohtaa, niin on se vaikeaa ja haikeus jää pitkäksi aikaa.
PoistaSuloinen nalle ❤️ Näkyy heti, kuinka hän on nauttinut hetkistä pihalla.
VastaaPoistaKiitos Titta, ensi kesänä on kyllä tyhjää nurmella, kun ei enää ole pörröistä omaa peuhaajaa juoksentelemassa. Lohdutuksen tuovat kuitenkin koirakavereiden satunnaiset vierailut.
PoistaKoirasta ei turhaan sanota, että se on "ihmisen uskollinen ystävä" ja lemmikin kuolema tuo tullessaan aina suurta surua ja kaipausta.
VastaaPoistaNäinhän se on, mutta nekin kuuluvat elämään.
PoistaOnpa suloinen. Kunnioitettavaan ikään pääsi hän <3
VastaaPoistaKiitos Pirjo. Minulla on ollut elämäni aikana useita erirotuisia koiria, joista Nalle oli kaikkein oppilaisiin, tervein ja pitkäikäisin. Tänään vierailtiin tyttären luona ja hänen nuori phalenensa on kyllä myös niin ihanan valloittava karvaturri.
VastaaPoista