Kylläpä kesti kauan taimien kasvatusaika kotioloissa. Tänä vuonna. Viime vuonna muutto Rantatalon terassille tapahtui jo maaliskuun alkupuolella. Nyt kasvit levittäytyivät kotona lähes jokaiseen talon huoneeseen ja tungosta alkoi olla ikkunoiden äärellä. Mikä pisimmälle kattoa kohti kurkotti, sai parhaimman paikan, kunnes talon naisihminen tuli ja tasapuolisuuden nimissä vaihtoi kasvien paikkaa - lähes joka päivä. Tukikepit ja nimikyltit olivat kyllä tarpeen, kun hujoppeja käännettiin ja siirreltiin.
Kävi nimittäin kerran niin, että lähtiessään kotoa viikonlopun viettoon Rantatalolle, tämä naisihminen unohti jättää kasveilla valot. Voi kauhistus, mitä siitä seurasi. Sellainen kasvupyrähdys, että siinä jäivät kasvivalot kasvien varjoon. Mitäs mokoma unohti kasvinsa hämärään.
Vihdoin viime viikolla koitti taimien muuttopäivä. Kasvien uusi, määräaikainen koti on Rantatalon lasitetulla terassilla. Laastipaljut saivat toimia muuttolaatikoina muutamien kilometrien matkalla.
Taimet uudessa sijainnissaan |
Ensimmäisinä päivinä suojaan kasveja valkeiden, valoa hieman suodattavien verhojen avulla. Tosin sääennuste lupaa sadetta ja myrskytuulta, mutta varmuus kaikessa - tänä vuonna en halua polttaa suurilehtisiä paprikoita tai kurkun taimia auringon poltteella. Kuvassa näkyvän päätyikkunan rullaverhokin on pidettävä päiväsaikaankin melkein kiinni. Taimet saavat näinkin riittävästi valoa ja lämpöä.
Muutto lopulliseen kasvupaikkaan tapahtunee toukokuun loppupuolella, joten kuukauden verran taimet saavat oleskella terassilla. Itsekin saatan siellä viivähtää nauttimassa päiväkahvit puutarhan haravointien lomassa. On ihanaa päästä vihdoin tositoimiin - lumet ovat sulaneet ja järven jäät liikkeellä. Eiköhän se kesä tule tänäkin vuonna!