Tarinasivut

1.2.2022

Puutarhan monimuotoisuus tavoitteeksi

Puutarhan suunnittelussa olisi hyvä ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja pohtia luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkiympäristössä pihat ja puutarhat ovat usein viimeistä nurkkaa myöten muokattu siistiksi ja toisinaan tylsäksikin alueeksi. Toisaalta halutaan helppohoitoisuutta ja toisaalta vehreyttä ja värikkyyttä.

 
Usein kasvit ja niiden kukkien värit soinnutetaan rakennuksen ja sen sisustuksen mukaiseksi, jopa skandinaavisen värittömiksi. Kieltämättä valkoiset kukat ja kukkivat pensaat ovat viehättäviä, mutta joskus pihat kaipaavat jotain värikästä kiintopistettä tai luonnonmukaisempaa aluetta.

Itse uskon vahvasti myös luonnon kukkien ja kasvien voimaan, sillä niiden avulla pölyttäjät ja muut pörriäiset viihtyvät ja voivat hyvin. Ja useat hyötykasvitkin tarvitsevat pölyttäjiä. Ellei niitä puutarhassa lentele ja kuitenkin haluaa kukkivia ja hyvin voivia, myös satoa tuottavia kasveja, on puutarhurin toisinaan syytä itse toimia pölyttäjänä vaikkapa pienen pensselin avulla. Tämähän on tuttua puuhaa monille kasvihuoneviljelijöille. Tosin luomalla pölyttäjille ja muille eliöille vapaamman ympäristön, kaikki  puutarhan "hyödyntäjät" saavat enemmän osakseen.

Sorsapoikue löysi syötävää rantanurmikolta


Selatessani kesällä ottamiani kuvia havaitsin, että  kameran otoksiin - yhteenkään sadoista kuvista - ei ollut tallentunut lainkaan pölyttäjiä, esim. perhosia. Niitä kuitenkin viime kesänä muistan lennelleen ihan mukavasti ja pistiäisiä pörräsi terassin räystäiden rakoihinkin kohtuullisen usein. Ensi kesänä täytyykin kuvata pölyttäjiä ja tutkia myös lentävien pistiäisten tuntomerkkejä, jotta nopeammin toisistaan mm. ampiaisen, kimalaisen ja mehiläisen.

Kivikkoisen rannan reuna-alue on jätetty puutarhassamme  osittain luonnon tilaan, mikä johtuu siitä, että järven vedenkorkeus vaihtelee suuresti vuosittain ja jopa kesäkuukausienkin aikana. Näin ollen rantapenkan muoto vaihtelee tuulten ja aallokon mukaisesti. Myrskyaallot liikuttelevat suuriakin kiviä ja toisinaan niitä löytyy korkealta penkalta keskeltä nurmialuetta. Luonnon voimat ovat mahtavat. 

 

Tuuli ja aallokko muokkaavat rantaa

Jotta pölyttäjille ja muillekin ötököille löytyy ravintoa, olen ajatellut lisätä rannan monimuotoisuutta lisäämällä kukkivia kasveja, heiniä ja saniaisia ym. kasveja alueelle, joka on puiden varjossa, mutta ihan rantakivikon tuntumassa. Vaikka tuo alue ei ole suuren suuri, on se kuitenkin yksi askel puutarhan monimuotoisuuden kasvattamiseksi.

Sopuisasti sekaisin kukkivat istutetut ja luonnon kasvit

 

Osallistuin Marttaliitto ry:n koordinoiman Monimuotoinen kotipiha, Kestävä ja syötävä kotipiha kaupungissa -hankkeen verkkokoulutuksen ensimmäiseen osaan tiistaina. Parituntisen aikana sain useita ideoita pienistä teoista, joilla puutarhan kasvit ja muut eliöt saadaan voimaan paremmin. Saaduista opeista ja niiden hyödyntämisestä omassa puutarhassa kerron lisää tulevina viikkoina, kun seuraavilla kurssikerroilla saan lisää syvennettyä tietoa.

Sain aiemmin tiedustelun, voisiko pihamme toimia em.hankkeessa alueemme pilottina. Koska omakotitalomme tontilla toteutetaan suurten pihapuiden kaatoa tulevan kevään aikana, en valitettavasti voinut pilottiin lupautua. Toinen tonttimme eli rantatalon puutarhamme, jossa puuhastelemme pääasiallisesti, ei luonnollisestikaan soveltunut kaupunkipihan pilottikohteeksi. Innolla seuraan, millaisia pilottipihakokeiluja tuon hankkeen aikana syntyy.  

#monimuotoinenkotipiha #kotipiha #martat



4 kommenttia:

  1. Ihastuttava postaus luonnon ja puutarhan monimuotoisuudesta! Minäkin annan luonnonkukkien levittäytyä puutarhaani. Kissankellot kukkivat kivikkorinteessä ja kielot, sinivuokot ja valkovuokot metsäpuutarhassa. Hyvää helmikuuta sinulle!

    VastaaPoista
  2. Meillä on luonnon monimuotoisuus ollut mielessä koko ajan puutarhaa laittaessa. Tosin tonttikin poikkeaa vähän tavallisesta kaupunkitontista, sillä kaksi sivua rajautuu kokonaan metsään ja kolmannestakin puolet. Tontin laidoille on saanut luontevasti jätettyä luonnontilaista aluetta, jota olen täydentänyt vanhempieni pihapiiristä siirretyillä luonnonkukilla. Luonnonkasveja on myös kukkapenkeissä, kuten esimerkiksi valkovuokkoa, aho-orvokkia ja ketoneilikkaa. Lisäksi nurmikon eri lajeihin ei varmaan edes kahden käden sormet riittäisi, nurmiheiniä siinä taitaa olla hädin tuskin puolet :D Perennoissa ja kesäkukissa olen pyrkinyt suosimaan paljon pörriäisiä hyödyttäviä lajeja tasapainottamaan sitä, että suurin rakkauteni, loistokärhöt, eivät juuri pölyttäjille kelpaa.
    Luonnon monimuotoisuus on tärkeä asia ja sitä kannattaa miettiä säännöllisesti ja pyrkiä toteuttamaan omalla pihallaan. Pelkkä monipuolinen kukkatarjonta ei kuitenkaan ole pörriäisten runsauden tae. Tärkeää on myös huolehtia, että puutarhassa riittää niille pesäpaikkoja. Siinä on hyvä syy jättää liiat siivoamiset niin keväällä kuin syksylläkin väliin. Kuivien lehtien ja varsien jättäminen hyödyttää niin hyönteisiä, hajottajaeliöitä kuin maatakin ja sitä kautta hyötyy myös puutarhuri itse.
    Mukavaa helmikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se,että tontti rajautuu metsään tai puistoon on kyllä suuri etu, jolloin luontevasti hoidetun puutarhan reuna-alueet on usein jätetty tai muutettu luontevaksi osaksi ympäröivää luontoa. Meillä kotipuutarha rajautuu joka suunnalta naapureiden piha-alueisiin, joten kodin pihassa on kaikki rajattua eikä tilaa luonnonmukaisuuden lisäämiselle juuri ole. Toisin on rantatalon puutarhassa, jossa monimuotoisuutta on pikkuhiljaa lisätty meidän omistuksen aikana. Nykyisin, kun tietoisuus monimuotoisuuden merkityksestä on kasvanut, tulee puutarhan muutoksia suunniteltaessa otettua myös nämä siihen vaikuttavat asiat hyvin otettua huomioon.

      Poista

Kiitos vierailustasi blogissani! Kommenttisi ilahduttaisi minua.