Puuhastelua riittää myös puutarhan lepokaudella

Kun yli kaksi vuotta sitten päätin irtaantua hektisestä työelämästä ja siirtyä eläkkeelle, halusin panostaa aikaani läheisten kanssa puuhailuun ja palata harrastusten pariin, ei minulla ollut tarkkaa suunnitelmaa lisääntyvän vapaa-ajan käytöstä. Ja kuinkas sitten kävikään? Alkoi koronapandemia, mikä rajoitti kanssakäymisiä ja suunnittelemiani teatteri- ja museokäyntejä, osallistumista tapahtumiin ja kursseille. Päivät kuitenkin täyttyivät mitä erilaisemmista puuhasteluista eikä ole tarvinnut pyöritellä peukaloita toimettomana.

Nyt havaitsen, että harrastuksille on syntynyt luonteva rytmitys eri vuodenaikoina. Tässäpä muutama esimerkki muusta puuhastelusta puutarhatouhujen lisäksi. Kun syyskaudella sadonkorjuu on tehty ja illat pimenevät, yhä enemmän tulee vietettyä aikaa sisätiloissa. Silloin tarvitaan uutta puuhaa käsille ja mielelle.

Neulottujen villasukkien kirjo on melkoinen. Pitkävartisia kirjosukkia ovat saaneet useat läheiset ja omasta sukkaboxistani löytyy pareja joka lähtöön. Kun perhepiirin jäsenillä alkaa sukkia olla vuosikymmenen ajalle, olen myös lahjoittanut sukkia tukeakseni eri yhteisöjä.

Aikuisten polvisukkia on kiva suunnitella ja neuloa, kun lankavarastosta löytyy värejä useampaan makuun. Tosin pienet töppöset valmistuvat yhdessä illassa, joten niitä syntyy talven edetessä melkein kuin sieniä syyssateella.

Talvikaudella on mukava neuloa sukkien ja lapasten lisäksi myös muuta tarpeellista, kuten esim. kummipoikani ensimmäiselle lapselle tekemäni neulepuku

Päätin kokeilla trikoomattojen virkkaamista uutena käsityömuotona virkattuani ensin valkeita pitsiliinoja sekä kotiin että rantatalon pöydille ja tasoille.

Maton virkkaaminen oli mukavaa työn edistyessä melko nopeasti.

Innostuin myös käymään Taitokeskuksen makrameekurssin. Ja hommahan lähti niin sanotusti lapasesta! Nyt seinillämme on useita oman käden tuotoksia - ja lisää on tulossa. Makrameetyöt valmistuvat nopeasti ja malleja on kiva suunnitella samalla kun solmii lankoja. Itse tykkään eniten malleista, joissa on paljon solmuja ja vähän pelkkiä lankahapsuja.

 

Näitä kädentöitä ja muita askareita vauhdittavat äänikirjat seikkailuineen. Ei siis tule tylsistymistä siitäkään huolimatta, että koronan takia lähipiirin kontaktien määrä on väliaikaisesti vähentynyt. Olen panostanut omaan hyvinvointiin, sillä asioita ja tekemisiä ei tarvitse suorittaa vaan voi nauttia ansaitusti vapaa-ajasta. Elämäntaparemonttikin (terveellinen ruoka, riittävä uni ja liikunta) alkaa tuottaa tulosta pikkuhiljaa ja olo on energinen. ”Eteenpäin”, sanoi mummo lumessa. Ja sitähän vielä viikkokausiksi riittää! Puikot ja virkkuukoukut saavat tosin pian jäädä kaapin hyllylle, sillä ensimmäiset siemenet on jo kylvetty eli uusi kasvukausi on avattu!